Aloitetaanko puhumalla siitä miten kirja oikeasti päättyy? En tiedä pystytkö kuvittelemaan sen hetken, kun teen ruokaa ja yllättäen kuulen sanat "tähän päättyy..." Ajatukset olivat ensin, että mitä ja sen jälkeen raivosin hetken sille, että eihän kirjaa voi jättää kesken siihen, kun paljastuu kuka oikeasti on murhien takana.
Tämä Tukholman ympärille sijoittuva kirja vei täysin mukanaan. Olen huomannut sen, että kun tuntee paikat, joita kirjoissa kuvataan niin se tempaisee mukaansa vielä paremmin. Kirja alkaa hyvin mielenkiintoisesti ja sai minut ainakin heti ajattelemaan sitä, että miten helposti sitä voi saada itsensä vaikuttamaan syylliseltä. Tarinassa ensimmäisenä murhan saa mies, joka on taipuvainen perheväkivaltaan. Hänen vaimonsa (ensimmäinen epäilty) on muuttamassa heidän tyttären kanssa pois sekä pariskunta oli juuri ottanut suuren henkivakuutuksen. Tietenkin tämä näyttää jo alustavasti pahalta.
Kirjassa oli myös toinen hahmo, jonka ympärille luotiin alusta asti hieman "ei toivottu" kuva. Emman edellinen poikaystävä Hugo nähtiin stalkkerina sekä henkilönä joka ei vaan suostunut poistumaan Emman elämästä. Muistan kirjan alussa pohtineeni sitä, että on ihmisiä jotka ei vain tajua. Lopussa kuitenkin käy ilmi, että hän on ollut murhaajan jäljillä melkein kirjan alusta asti.
Kirja päättyi niin pahasti, että kyllä se pakottaa lukemaan sarjan muutkin kirjat.
